Mikeva kasvaa Kainuussa: Sotkamolainen Palvelukoti Sinivakka Oy osaksi Mikevaa

Mikeva Oy:n vahvan kasvun vuosi jatkuu. Sotkamolainen ikääntyneille ja vammaiskuntoutujille palveluja tarjoava Palvelukoti Sinivakka Oy jatkaa toimintaansa Mikeva Oy:n 100%:na tytäryhtiönä ja henkilökunta jatkaa yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Nykyisistä omistajista Henna Räty-Raila jatkaa Mikeva Oy:n palveluksessa.

Mikeva kasvaa valtakunnallisesti ja yrityksen asema Kainuussa vahvistuu merkittävästi tällä yrityskaupalla.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme laajentaa toimintaamme Sotkamoon. Tämä on hyvä askel kehittäessämme Kainuun alueen palvelujamme. Sinivakan henki ja asukkaista huolenpito on esimerkillistä ja uskomme jatkossa pystyvämme parantamaan palvelukonseptia entisestään. Näemme myös todennäköisenä laajentaa toimintaa lisäpalvelujen sekä mahdollisesti rakennettavien uusien asukaspaikkojen myötä. Avaamme tänä vuonna kaikkiaan 12 uutta palvelukotia ja olemme aktiivisia myös yrityskaupoissa.” kertoo Mikevan toimitusjohtaja Petri Pitkäranta.

”Palvelukoti Sinivakka Oy on toiminut kohta 10 vuotta ja nyt on aika laajentua. Tämä kauppa vahvistaa entisestään Sinivakan toimintaa ja samalla tuo mukanaan merkittävät kasvumahdollisuudet. Sinivakan tulevaisuus on hyvissä käsissä osana jatkuvasti kehittyvää Mikevaa.” toteaa toimitusjohtaja Henna Räty-Raila

Lisätietoja:

Petri Pitkäranta
puh. 044 7800 600

Henna Räty-Raila
puh. 040 581 8811

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Pilke päiväkodit Oy osti Mainio Vireen päivähoitoliiketoiminnan

Pilke päiväkodit Oy ostaa Mainio Vire Oy:n koko päivähoitoliiketoiminnan. Mainio Vireen päivähoitoliiketoiminnalla on Etelä-Suomessa 8 päiväkotia, joista 5 on yksityisiä päiväkoteja ja 3 kunnan ostopalvelu päiväkoteja. Päiväkodeissa on noin 400 lasta ja työntekijöitä 75. Mainio Vireen päiväkodit ovat tunnettuja vahvasta painotuksesta liikunnalliseen toimintaan.

”Keskitymme liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen asumis-, avo- ja kotiin tuotavissa palveluissa. Suurimmat asiakasryhmämme ovat ikäihmiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, joille tarjoamme palveluja erilaisissa elämäntilanteissa”, kertoo Mainio Vireen toimitusjohtaja Leena Munter.

Mainio Vireen päiväkotien liikuntaan perustuva toiminta ja päiväkotien sijainti sopivat Pilkkeen yritystoimintaan hyvin. ”Toimintamme samoissa kunnissa mahdollistaa alueellisen yhteistyöverkoston laajentumisen ja yhteisen laadullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen”, toteaa Pilke päiväkotien toimitusjohtaja Minna Martikainen.

LISÄTIETOJA:

Toimitusjohtaja Minna Martikainen, Pilke päiväkodit Oy, p. 044-5212159

Myyntijohtaja Kristina von Konow, Mainio Vire Oy, p. 0400-408 777

Pilke päiväkodit Oy järjestää päivähoitotoimintaa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla 24 päiväkodissa. Toiminta on joko yksityistä tai kunnan ostopalvelu päivähoitoa. Lisäksi Pilkkeellä on Espoossa ja Kauniaisissa koululaisten, 1.-2.-luokkalaisten, iltapäiväkerhotoimintaa. Pilkkeen toiminnassa on noin 1200 lasta, työntekijöitä on 220 ja liikevaihtoennuste on noin 8 milj. euroa vuodelle 2014.

Liiketoiminnan perusajatus on luoda lapselle turvallinen, toiminnoiltaan monipuolinen ja virikkeellinen päiväkoti- ja kerhopäivä. Tärkeää on kiireetön ja lapsilähtöinen ilmapiiri, jossa lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus on toiminnan keskiössä.

Mainio Vire Oy tarjoaa monipuolisia ja korkealaatuisia sosiaali- ja hoivapalveluja yli 80 paikkakunnalla ympäri Suomen. Palveluvalikoimamme sisältää vanhusten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, vammaisten sekä lasten ja nuorten asumispalvelut, kotiin tuotavat kotihoito-, turvapuhelin-, ateria- ja kauppakassipalvelut. 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Tällaiset arkipurot saavat sotepadot tulvimaan

Tehokkaita terveisiä syksyn konsultointiarjesta!

Ja sitten suoraan asiaan: Jaksan päivästä toiseen ihmetellä arjessa sitä, miten meidän korkeasti koulutettujen PISA-maassa voidaan sotessa tehdä kerta toisensa jälkeen kustannuksia edelleen nostavia päätöksiä. Mikään yksittäinen iso päätös ei sotepatoja saa tulvimaan. Ne tulvivat järkeä ja ymmärrystä vailla olevista arkipäätöksistä. Ohessa kolme esimerkkiä viime viikoilta:

1. Tilaaja päätti lopettaa ostamisen tuottajyhdistykseltä, joka oli tuottanut nollareklamaatioin erityisryhmän asumispalveluja lähes 20 vuotta ja alkoi tuottamaan ko. palvelut itse. Yhdistyksen henkilökunta oli sitoutunutta ja motivoitunutta. Ketään vanhoista työntekijöistä ei rekrytoitu. Kyseiset työntekijät etsivät töitä nyt naapurikunnista ja -kaupungeista ja todennäköisesti periaatteellisista syistä muuttavat pois asuinkunnastaan tällaisen kohtelun saatuaan. Omassa tuotannossa ko. palvelujen tuottaminen maksaa palvelusta riippuen 50-70% enemmän kuin yhdistykseltä ostettuna. En ymmärrä.

2. Lasten ja nuorten palveluja tuottava laadukas ja kokenut pk-yritys pyydettiin kaupunkiin keskustelemaan, josko yritys investoisi tilat ja tuottaisi kohteena olevan palvelun, mikäli menestyisi kilpailutuksessa. Yritys olisi pystynyt rakentamaan tilat n. 63% siitä hinnasta, mitä julkisen sektorin oli suunnitellut tilainvestoinnin omana investointinaan maksavan ja tuottamaan itse palvelun 32% julkisen sektorin omaa tuotantoa edullisemmin. Kunnan isät päätyivät kuitenkin tekemään investoinnin ja palvelutuotannon itse. Käytännössä investointihintalappu itse rakennettuna on lähes 2 m€ur kalliimpi kuin yrittäjän investoimana ja palvelutuotanto vuosittain reilut 30% kalliimpi kuin yrittäjän tuottamana. Silti tässä rahapulaa potevassa kaupungissa päädyttiin omaan rakentamiseen. Pelkät investoinnin ja oman tuotannon suunnittelukustannukset ovat tasoa, jolla yrittäjä olisi rahoittanut investoinnistaan lähes puolet. Säästyneillä kustannuksilla olisi saatu omaan tuotantoon aika monta lääkäriä, hoitajaa ja pätevää opettajaa lisää. En ymmärrä.

3. Kaupunki kilpailuttaa vanhusten ympärivuorokautisia asumispalveluja. Kaikilla tuottajilla on oltava heti sopimuskauden alussa (vuodenvaihteessa) vanhuksille nykysuositukset täyttävät huoneet eli 20m2 huone sisältäen wc:n ja suihkun. Tämä yksi vaatimus (ja sen täyttämisen kohtuuttoman lyhyt aika) esti toistakymmentä hoiva-alan pk-yrittäjää osallistumasta kilpailutukseen. Näissä yrityksissä on yli sata hoitopaikkaa. Nämä yritykset myydään tai ne lopettavat. En ymmärrä.

En näe järjen häivää yllä kuvatuissa tänä syksynä tapahtuneissa esimerkeissä. Törmään vastaaviin lähes päivittäin. En kertakaikkiaan ymmärrä, miten tällainen hölmöläishomma voi päivästä, viikosta, kuukaudesta, vuodesta ja tilikaudesta toiseen jatkua julkisella sektorilla. Tällaisista arkipuroista ne sote-budjettipadot tulvivat yli. Ei siellä kulkaa rahasta pula ole. Euroista, arkijärjestä ja yksittäisten päätösten kokonaisvaikutusten ymmärryksestä sen sijaan on. Pulaa on myös virkajohtajista ja hallitusten, valtuustojen ja lautakuntien jämäköistä puheenjohtajista, jotka lyövät nyrkin pöytään ja sanovat (ja myös varmistamat) että tämä hölmöläishommaloppui nyt. Ja suuri pula onkin!

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Hoivapalvelutuottajille alennuskirjeet, energiayhtiöille ei

Julkisen sektorin taloustilanne synkkenee vuosi vuodelta. Kaupunkien ja kuntien säästökeinojen lista on pitkä. Viime viikkoina olen saanut useita yhteydenottoja, joissa on kerrottu tilaajan lähettäneen kirjeen, jossa tuottajia pyydetään laskemaan ensi vuoden hoivapalveluhintoja. Perusteluina hinnanalennuksille on käytetty mm. hitaasti kohonneita palkkoja (?!?) , kaupunkien kurjaa taloustilannetta ja yhteistä talkoohenkeä. Tuottajat ovat ymmällään ja ymmärrän hyvin miksi. Sopimus on juridinen asiakirja, jossa on selkeästi sovittu sopimusajan hinnoittelu ja hinnanousuperusteet. En ole toistaiseksi tavannut soten kilpailutuksissa puitesopimusmallia, jossa olisi sovittu hinnanalennuksista. Olisi varmaan huikea osanotto tällaiseen kisaan ja tiukka kamppailu kisan voitosta!

Tilaamisen, tuottamisen ja tarjouskilpailujen kautta solmittujen sopimusten kontekstissa puhutaan paljon sopimusaikaisesta yhteistyöstä. Parhaimmillaan hankintaprosessi tarjouskilpailuineen on vain väline palvelujen hankkimisessa ja paukut laitetaankin nimenomaan sopimusajan yhteistyöhön ja yhteiseen maaliin pääsemiseen, joka käsittääkseni on se, että palvelujen käyttäjäasiakas saa kohtuullisessa ajassa kohtuulaadukkaan ja kohtuuhintaisen palvelun. Huippunopeaa, huippulaadukasta ja huippuhalpaa palvelua on verovaroilla hankittaessa epärealistista edes tavoitellakaan. Yhteistyötä ei käsittääkseni parhaimmillaan ole kuitenkaan tilaajan yksipuolinen esitys hintojen laskemisesta. Kun ammatillisesta mielenkiinnosta olin yhteydessä muutaman alennusta tinkivän kaupungin eri puolueiden poliitikkoihin, ei heillä ollut mitään (!) tietoa näistä virkamiesten alennuskirjeistä, vaikka asemansa vuoksi käsittääkseni pitäisi. Missä onkaan hankintojen poliittinen ohjaus…ennen vaalejako retoriikkatasolla?

Tuottajille ja myös hoivayrittäjiä konsultoitavalle konsultille nousee mieleen mm. seuraavanlaisia kysymyksiä:

1. Onko pakko suostua hinnanalennuksiin ja jos ei suostu, eikö saa enää uusia asukkaita?
2. Mitä jos yrityksellä onkin palkkakustannukset nousseet esim. useiden äitiyslomien vuoksi normaalia paljon nopeammin? Voiko silloin perustella vastaavasti, että on itse asiassa tarve nostaa hintoja?
3. Huomioidaanko, että isojen toimijoiden, joilla on kymmeniä yksikköjä eri puolilla maata, on helpompi laskea hintaa kuin esim. 10-paikkaisen yksikön pk-yrittäjän, jolla on vain yksi yksikkö?
4. Voiko myös tuottaja lähettää kaupungille sopimuksesta poikkeavan hinnanousuesityksen, jos kaupungin taloustilanne paranee?
5. Onko kaupunki lähettänyt tällaiset alennusesityskirjeet myös kuljetuspalvelutuottajille, energia- ja puhelinyhtiöille ja kaikille muillekin oman tuotannon ulkopuolisille toimijoilla vai vain sote-tuottajille? Jos näin, niin miksi näin?
6. Paljono itse asiassa alennusesitysten kohteena olevat palvelut maksavat tilaajan omassa tuotannossa?
7. Onko tilaaja käynyt läpi oman organisaationsa hallinnollisia ja muita mahdollisia päällekkäisyyksiä ja etsinyt ensin tehostamista- ja säästökohteita omasta toiminnastaan vai koitetaanko säästää helposti ensin ostoja karsimalla?

Palaan vastauksiin jatkoblogissa, kunhan saan niitä.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Syksyn sote-kaupparintama näyttää tältä

Yksityinen sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys on elänyt kultaisen kasvun vuosikymmentä; aina viime vuosiin saakka yritysten, henkilöstön ja liikevaihdon määrät kasvoivat lähes 20% per vuosi. Viime vuosina on nähty kaikkien toimialojen kehittymistä koskeva muutos, jossa henkilöstön määrä ja liikevaihto ovat edelleen kasvaneet, mutta yritysten lukumäärän kasvu on kääntynyt laskuun yritysten ja toimipaikkojen kokojen sen sijaan kasvaessa.

Sosiaali- ja terveysalan yrityskauppamarkkinat ovat käyneet vilkkaina viime vuosina. AWD on saattanut maaliin tällä hetkellä 22 kauppaa 19 kuukauden sisällä ja loppuvuoden kauppamäärä nostaa toteutuneiden kauppojen kokonaisluvun lähelle 30:ä. Kauppa käy tänä syksynä erityisesti mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten asumispalveluissa sekä suun terveydenhuollon yksiköissä. Työ yrityskauppojen parissa on erittäin mielenkiintoista ja on suuri ilo olla osa niitä tiimejä, joiden työn tuloksena Suomeen syntyy erityisesti uusia naismiljonäärejä. Joka sentin ovat ansainneet!

Suurimmat syyt myydä ovat saaneet rinnalleen yhden uuden selkeästi myyntipäätöksiä lisäävän tekijän. Edelleenkin suurimmat syyt myydä ovat eläkkeelle siirtyminen, toimintaympäristön kiristyneet tuottajavaatimukset etenkin tilojen suhteen ja valtavaksi paisunut byrokratia. Vahvaksi myyntikatalyytiksi on kuitenkin noussut uuden sote-ratkaisun tuoma suuri epävarmuus erityisesti pienten yritysten asemasta palvelujen tuottajana.  Myös uusien yritysten perustamiseen sote-uudistus tuo suurta epävarmuutta.

Pitkään alalla toimineen konsultin on tietenkin helppo kyynistyä, mutta kovin pihalla päättäjät sote-uudistuksen vaikutuksista tuottajakenttään konkretian tasolla ovat. On surkuhupaisaa seurata vaatimuksia asiakkaan valinnanvapauden lisäämisestä, pk-yrittäjyyden tärkeydestä Suomelle ja sote-yrittäjyyden tulevaisuudesta, kun samaan aikaan yksityisten sote-yritysten suurinta asiakasta eli julkisen sektorin tilaajaa ollaan organisoimassa kompromissihengessä tavalla, joka tulee vahvistamaan nykyisen tilaajan omaa palvelutuotantoa. Jos tämä pelottaa isoja toimijoita, pelottaa se pieniä vielä enemmän.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Mikeva Oy jatkaa vahvaa kasvuaan ostamalla Hakami Oy:n Hoitokoti Tammikartanon

Mikeva Oy jatkaa erittäin vahvaa kasvuaan. Kirkkonummen Veikkolassa toimiva ikääntyneille palveluja tarjoava Hakami Oy / Hoitokoti Tammikartano siirtyy osaksi Mikeva Oy:tä 100%:na tytäryhtiönä. Henkilökunta jatkaa yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä.

Mikeva Oy on kehittänyt pitkään ikääntyneiden kuntoutuspalveluita ja konseptin kehittämisessä Espoon Mikevanhelmen kuntoutuskoti on toiminut keihäänkärkenä. Ostettavan yrityksen läheisyys mahdollistaa tiiviin kehittämisen yhteistyössä yksiköiden välillä.

”Asemamme ikääntyneiden palveluissa lähellä pääkaupunkiseutua paranee merkittävästi Tammikartanon myötä. Olemme erittäin tyytyväisiä kauppaan, sillä Tammikartanossa huolenpito on ollut tärkeä ja sydäntä lähellä oleva tehtävä. Hyvinvoiva ja sydämellinen työyhteisö luo hyvät edellytykset Mikevan monipuolisille kuntouttaville ikääntyneiden palveluille. Olemassa oleva osaaminen Tammikartanossa tuo myös uutta näkökulmaa konseptimme kehittämiselle. Teemme tänä vuonna vielä useita yrityskauppoja ja avaamme kaikkiaan 12 uutta palvelukotia.” kertoo Mikevan toimitusjohtaja Petri Pitkäranta.

”Olemme perheenä pyörittäneet Tammikartanoa 18 vuotta. Työ on ollut meille erittäin mieluisaa, yrittäjyyden monet kasvot ovat tulleet tutuksi ja Tammikartano on ollut kuin toinen kotimme. Haluammekin perheenä välittää kiitokset kaikille asiakkaillemme, heidän omaisilleen, Kirkkonummen kunnalle sekä muille yhteistyökumppaneillemme. Osana tulevaisuuden ratkaisuja yrityksen myyminen tässä kohtaa Mikevalle oli mielestämme paras vaihtoehdoista. Mikevan käytännönläheinen, ystävällinen, asiakasta ja työntekijää arvostava toimintakulttuuri on lähellä Tammikartanon toimintatapoja”, toteaa toimitusjohtaja Hannele Kaukonen.

Lisätietoja:

Petri Pitkäranta
puh. 044 7800 600

Hannele Kaukonen
puh. 050 5448 480

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Mikeva Oy ostaa hämeenlinnalaisen Hoitokoti Tuuliviiri Oy:n

Mikeva Oy vahvistaa asemaansa Hämeenlinnassa ostamalla mielenterveyskuntoutujien segmentissä toimivan Hoitokoti Tuuliviiri Oy:n. Henkilökunta jatkaa yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä.

”Tuuliviirin liiketoiminnan ostamisen myötä asemamme vahvistuu entisestään Hämeenlinnassa. Ostettavan yrityksen asukkaat ja osaava henkilökunta siirtyvät uuteen palvelukotiimme Sairionrantaan. Toteutamme Mikevassa kasvustrategiaamme orgaanisesti ja yrityskaupoilla”, kertoo Mikevan toimitusjohtaja Petri Pitkäranta.

”On hienoa, että eläkkeelle jäämisestäni huolimatta pitkäaikainen työ saa jatkumoa ja asukkaat ja henkilöstö pääsevät yrityskaupan myötä uusiin kauniisiin tiloihin. Mikevalaisten ystävällinen, lämmin ja reilu toimintatapa asiakkaiden arjessa oli meille tärkeää ostajaa valittaessa. Tämä on paras mahdollinen ratkaisu luopua yritystoiminnasta ja minua nähtäneen jatkossa keikkalaisena Sairionrannassa, eihän tätä työtä malta kokonaan jättää”, toteaa Anne Eloranta, Hoitokoti Tuuliviirin yrittäjä.

Lisätietoja:

Petri Pitkäranta
puh. 044 7800 600

Anne Eloranta
puh. 040 5923 533

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Kinnulalainen Eevakoti Oy Mikeva Oy:n omistukseen

Kinnulassa toimiva Eevakoti Oy siirtyy Mikeva Oy:n omistukseen 30.6.2014 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Ikääntyneille tehostettua asumispalvelua tuottavassa Eevakodissa on 15 asukaspaikkaa. Henkilökunta jatkaa vanhoina työntekijöinä Eevakodissa Mikeva-konserniin siirtymisen jälkeenkin.

”Olemme iloisia siitä, että olemme saaneet työmme jatkajaksi suuren suomalaisen yrityskonsernin. Uskomme, että tällä on positiivinen vaikutus Kinnulan yrityselämään ja antaa rohkeutta myös pienille yrityksille asettua Kinnulaan. Tutut ja turvalliset hoitajat vastaavat edelleenkin hoidon laadusta ja myös Eeva sairaanhoitajana on toistaiseksi vastaamassa ja ohjaamassa toimintaa, eikä isäntä-Jarmokaan poistu kuvioista kokonaan.” kommentoivat Eevakoti Oy:n omistajat Eeva ja Jarmo Penttinen.

Tämä yrityskauppa vahvistaa Mikevan merkittävää asemaa entisestään Keski-Suomen maakunnassa, sillä Eevakoti on Mikevan yhdeksäs palvelukoti alueella.

”Eevakodin toiminnan sisältö on ollut erittäin hyvällä tasolla. Uskomme pystyvämme pitämään yllä korkeaa laatua sekä kehittämään olemassa olevaa osaamista jatkossakin. Meillä on Mikevassa pitkään kehitetty ikääntyneiden palvelukotitoimintaa kohti yksilöllistä kuntoutuskotimallia. Yhdistämällä vahvat osaamisemme pystymme tarjoamaan jatkossa entistäkin monipuolisempaa hoivaa, kuntoutusta ja huolenpitoa asukkaille, omaiselle sekä asiakaskunnille. Kasvumme Mikevassa on erittäin voimakasta tänäkin vuonna sekä orgaanisesti että yrityskauppojen kautta.” toteaa Mikeva Oy:n toimitusjohtaja Petri Pitkäranta

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Eeva Penttinen
puh. 044 295 8836

Toimitusjohtaja Petri Pitkäranta
puh. 044 7800 600

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Pihlajalinna-konserni / Dextra vahvistaa palvelutarjontaa Helsingissä

Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja. Konsernin yksityisiä terveydenhuoltopalveluita tarjotaan Dextra Lääkärikeskuksissa, Hammasklinikoilla ja sairaaloissa sekä julkisyhteisöpalveluita Pihlajalinna- nimellä.

Pihlajalinna Oy:n ja Laser Tilkka Oy:n omistajat ovat sopineet Laser Tilkka Oy:n siirtymisestä Pihlajalinna-konserniin. Yrityskaupan seurauksena Laser Tilkka Oy:n kaikki osakkeet siirtyvät Pihlajalinna Oy:n omistukseen.

– Laser Tilkan siirtyminen Pihlajalinna-konserniin tukee tavoitettamme kasvaa Helsingin seudun johtavaksi yksityisten sairaalapalveluiden tuottajaksi. Dextran ja Laser Tilkan palvelutarjonnat täydentävät toisiaan loistavalla tavalla. Dextran ehdoton vahvuus on ortopediatoiminta ja Laser Tilkan muut operatiiviset erikoisalat, kertoo Dextran toimitusjohtaja Leena Niemistö.

– Pihlajalinnan ja Dextran toimintaperiaatteisiin luottaen uskomme, että yhdistyminen tulee avaamaan Laser Tilkalle uusia mahdollisuuksia vahvalle kehitykselle. Valtakunnallisuus luo hyvät edellytykset voimakkaaseen kasvuun ja parantaa entisestään nykyisten ja uusien lääkäreiden toimintamahdollisuuksia, toteaa Laser Tilkan toimitusjohtaja Tom Schröder.

– Pihlajalinna ja Dextra sopivat erittäin hyvin yhteen Laser Tilkan arvomaailman kanssa, jatkaa Schröder.

Laser Tilkka jatkaa yrityskaupan jälkeen entisissä tiloissaan ja omana yhtiönään. Kaupalla ei ole vaikutusta henkilökunnan asemaan. Laser Tilkan entiset omistajat Tom Schröder ja Ola Schröder jatkavat entisissä rooleissaan toiminnan kehittämistä yhteistyössä Pihlajalinna-konsernin asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja

Leena Niemistö
toimitusjohtaja, Dextra Oy
varatoimitusjohtaja, Pihlajalinna Oy
050 597 9505, leena.niemisto@dextra.fi

Tom Schröder
toimitusjohtaja, Laser Tilkka Oy
040 501 9247, tom.schroder@lasertilkka.fi

Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto. Pihlajalinna-konserni tuottaa laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja kunnille ja korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra Lääkärikeskuksissa, Hammasklinikoilla ja sairaaloissa ympäri Suomen. Pihlajalinnan liikevaihtoarvio vuodelle 2014 on noin 140 miljoonaa euroa. Yhtiössä työskentelee yli 1 500 terveydenhuollon ammattilaista.

Kirurgiaan erikoistunut yksityinen sairaala Laser Tilkka on useilla erikoisaloilla yksityisellä sektorilla yksi johtavista toimijoista. Laaja palvelutarjonta kattaa lähes kaikki yleisimmät erikoisalat ja sairaalassa tehdään sekä suuria vaativia leikkauksia että nopeita päiväkirurgisia toimenpiteitä. Sairaalatoiminnan lisäksi erikoisosaamisalueisiin kuuluvat myös silmäkirurgia, ihon laserhoidot, pienkirurgiset ja esteettiset toimenpiteet sekä suonikohjujen vaahtoruiskutus- ja laserhoidot. Toimitilat sijaitsevat Helsingissä, täysin uudelleen saneeratuissa, entisen perinteisen sotilassairaala Tilkan tiloissa. Laser Tilkassa toimii yli 40 erikoislääkäriä ja henkilökuntaan kuuluu 35 terveydenhuollon ammattilaista. Laser Tilkan kokonaismyynti vuonna 2013 oli noin 9 miljoonaa euroa.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Esperi Care laajentaa toimintaa Itä-Suomessa

Hoiva- ja terveyspalvelualan yritys Esperi Care Oy jatkaa yritysostoja hankkimalla Palvelukeskus Kotipesä Oy:n koko osakekannan omistukseensa. Kirsti Kauppinen, Marketta Heikkonen, Sanna Teittinen, Riikka Heikkonen, Henna Södergård ja Aija Ylivakeri myyvät kahdessa toimipisteessä Pieksämäellä toimivan kokonaisuuden, jonka liikevaihto on 1,7 miljoonaa euroa ja jossa henkilöstöä on 35. Yhtiön kehitysvammaisten yksikkö – Kotipesä- on toiminut vuodesta 1994 lähtien ja yhtiö laajensi toimintaansa vuonna  2006 Palvelukoti Kontiolan yksiköllä, joka tarjoaa tehostettua asumispalvelua ikääntyneille.

”Yrityskaupalla alan vahvan, kotimaisen toimijan kanssa haluamme turvata 20 vuotta toimineen Palvelukeskus Kotipesä Oy:n tulevaisuuden”,  toteaatoimitusjohtajana jatkava Marketta Heikkonen.

 

”Esperi jatkaa kasvustrategiaansa. Tällä kaupalla Esperi laajentaa toimintaansa Pieksämäelle ja tutkimme jatkossa mahdollisuuksia myös liiketoiminnan laajentamiseen alueella.”, sanoo Esperi Care Oy:n toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni.

Esperi Care on valtakunnallinen hoiva- ja terveyspalvelualan yritys, joka tarjoaa asumis-, turvapuhelin- ja kotihoitopalveluita ikääntyneille, asumispalveluita mielenterveys-kuntoutujille ja kehitysvammaisille sekä lääkäripalvelua. Yhtiössä työskentelee yli 3 800 sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaista ja Esperi Care lisäsi viime vuonna työvoimaansa lähes 600 hengellä. Esperi toimii 160 kunnan alueella. Esperillä on lähes 40 000 turvapuhelin ja kotihoidon asiakasta ja noin 3 000 asukaspaikkaa. Esperi konsernin pro forma liikevaihto on tällä hetkellä n. 130 meur. Esperi on Suomen 63. suurin työllistäjä ja se on palkannut 4. eniten lisää henkilöstöä viime vuoden aikana. Esperi Care Oy:n omistajia ovat Capman, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja henkilöstö.www.esperi.fi

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni, Esperi Care Oy
marja.aarnio-isohanni@esperi.fi, p. 0400 – 694 340

Toimitusjohtaja Marketta Heikkonen, Palvelukeskus Kotipesä Oy
marketta.heikkonen@palvelukeskuskotipesä.fi  p. 040-718 4007

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone