Esperi Care vahvistaa ikääntyneiden asumispalveluja Pohjanmaalla

Hoiva- ja terveyspalvelualan yritys Esperi Care Oy jatkaa yritysostoja hankkimalla Kurikan Tuulikello Oy:n ja Kauhajoen Hoiva ja Huolenpito Oy:n koko osakekannat omistukseensa. Yrittäjät Maarit ja Jani Karvonen luopuvat Kurikan ja Kauhajoen Tuulikellon hoitokotitoiminnasta, mutta jatkavat hoitokotikiinteistöjen omistajina. Hoitokodeissa on yhteensä yli 50 ikäihmisten asukaspaikkaa ja niiden liikevaihto on noin 3 miljoonaa euroa. Yhtiöissä työskentelee noin 40 henkilöä, jotka jatkavat osana Esperiä vanhoina työntekijöinä. Kurikan Tuulikello on avattu toukokuussa 2007 ja Kauhajoella toiminta käynnistettiin tammikuussa 2013.

”Emme suunnitelleet liiketoiminnan myymistä, mutta Esperin kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta löysimme yhteisiä, molempia osapuolia kiinnostavia uusia haasteita”, toteaa Jani Karvonen.

”Ympärivuorokautinen vastuu niin asukkaista kuin henkilökunnastakin on hyvin sitova yrittäjyyden muoto ja pienten lasten äidille haasteellista etenkin, kun toimimme usealla eri paikkakunnalla. Hoitokotitoiminnan pyörittämisvastuun siirtyminen leveämmille harteille on koko yrityksen etu. Uskomme Esperin kehittävän yksikköjemme laadukasta toimintaa entisestään.” kertoo Maarit Karvonen, joka jatkaa yksiköiden esimiesten tukena osa-aikaisena huhtikuun loppuun saakka.

”Esperi jatkaa kasvustrategiaansa. Tällä kaupalla Esperi laajentaa Pohjanmaan toimintaa. Karvoset toimivat jatkossa Esperin kumppaneina vahvistaen ja kasvattaen Esperin liiketoimintaa. Tavoitteena on käynnistää uusia hoivakotiyksikköjä eri puolille Suomea, erityisesti Pohjanmaalle” sanoo Esperi Care Oy:n toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni.

Esperi Care on valtakunnallinen hoiva- ja terveyspalvelualan yritys, joka tarjoaa asumis-, turvapuhelin- ja kotihoitopalveluita ikääntyneille, asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille sekä lääkäripalvelua. Yhtiössä työskentelee yli 3 800 sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaista. Esperi toimii 160 kunnan alueella. Esperillä on lähes 40 000 turvapuhelin ja kotihoidon asiakasta ja noin 3 000 asukaspaikkaa. Esperi konsernin pro forma liikevaihto on tällä hetkellä yli 120 meur. Esperi on Suomen 100 suurimman työllistäjän joukossa. Esperi Care Oy:n omistajia ovat Capman, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja henkilöstö.www.esperi.fi

 

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni, Esperi Care Oy
marja.aarnio-isohanni@esperi.fi, p. 0400 – 694 340

Toimitusjohtaja Jani Karvonen, Hoitokoti Tuulikello
jani.karvonen@tuulikello.fi, p. 050 – 597 2425

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa lääkäripalveluihin

S-ryhmään kuuluva Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (PKO) ryhtyy kuluvan vuoden aikana tarjoamaan lääkäripalveluita asiakasomistajilleen ja muille kuluttajille.

– Olemme tehneet päätöksen lääkäriasemasta kuluttajille. Tavoitteena on käynnistää toiminta tänä vuonna, sanoo PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä.

Osuuskauppa kertoi viime kesänä harkitsevansa laajentumista kuluttajille suunnattuihin terveyspalveluihin. Silloin varsinaista päätöstä ei oltu vielä tehty. Kivelän mukaan lääkärikeskus avataan PKO:n viime vuonna uudistuneeseen kauppakeskus Prismaan omiin tiloihin. Se tarjoaa ainakin yleislääkäripalveluita. Lääkärikeskuksen tarkkaa avaamispäivää ei ole lyöty lukkoon. Kivelä sanoo, että asema aukeaa viimeistään loppuvuodesta.

Pohjois-Karjalan kuluttajista noin 80 prosenttia on PKO:n asiakasomistajia. Osuuskaupan lääkäriasema suuntaa palvelunsa heille.

Asiasta uutisoitiin tänään 22.1.2014 mm. Taloussanomissa.

 

Lääkärin ”alennusmyynti” ei tavoitteena

Lääkäriasema ei ryhdy hintakilpailuun alueen muiden yksityisten lääkärikeskusten kanssa.

– Tavoitteena on olla kilpailukykyinen, ja pyrimme laskemaan hintaa edullisemmaksi kuluttajille. Lääkäripalveluiden alennusmyynti ei ole kuitenkaan ensimmäinen tavoite, Kivelä sanoo.

PKO on hivuttautunut lääkäripalveluihin pikkuhiljaa. Osuuskauppa perusti vuosi sitten lääkäriaseman omien työntekijöiden terveydenhuoltoon. Maaliskuussa se ryhtyi hankkimaan asiakkaikseen yrityksiä, ja loppuvuonna asiakaskunta laajeni henkilökunnan perheenjäseniin. Nyt asiakkaita on muutama sata henkilöä.

– Asiakkaita on kiitettävästi, mutta enemmänkin voisi olla. Työterveyspalveluita ei vaihdeta kuin suklaapatukan tuotemerkkiä, Kivelä sanoo.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Yrityksensä myyvän TOP 10

Alle on koottu teorian ja käytännön opettamana, mitä sote-yrityksen myyjän on järkevä muistaa yrityskauppaneuvotteluissa. Saa hyödyntää!

 

1. Aloita valmistautuminen yrityksesi myyntiin ajoissa. Mikäli eläkeikä lähestyy, sairaus yllättää, hoivayrittämisen byrokraattisuus uuvuttaa tai tulee varma halu tehdä elämässä jotain muuta, älä epäröi olla alustavienkaan ajatusten jakamiseksi yhteydessä! Toisaalta älä pitkitä myyntiaikeita liian pitkällekään, koska joskus on joillekin käynyt niinkin, että liiallinen vetkuttelu on tehnyt kaupan mahdottomaksi.

2. Älä koskaan ilman vahvoja perusteita tee aie- tai esisopimusta sinulle tarjouksen pyytämättä tehneen tahon kanssa. Unelmatarjouksen kauppahinnassa ja lopullisen kauppakirjan kauppahinnassa on kokemuksemme mukaan ollut huikeitakin eroja ja siksi on hyvä neuvotella opastuksellamme useamman tahon kanssa kaupasta ellei yhden kanssa neuvotteluun ole erittäin vahvoja perusteita.

3. Muista aina, että ostajilla on ammattiostajat. Sinä olet varmasti hoivapalvelujen tuottamisen asiantuntija, mutta todennäköisesti myymässä yritystä ensimmäistä kertaa. Siksi suosittelemme lämpimästi vahvan kokemuksen tämän toimialan yrityskaupoista omistavaa asiantuntijaa avuksesi.

4. Varaudu ajallisesti 3-6 kk:n prosessiin. Olemme tehneet nopeimman yrityskaupan kahdessa viikossa, mutta keskimääräinen sote-kauppaprosessi ilman kiinteistökauppaa kestää n. 3kk ja mikäli kiinteistö halutaan myydä kaupan yhteydessä, on realistista valmistautua 6kk:n prosessiin. Kaupan nopeuden aikatauluun voivat vaikuttaa myös toimialan tai alueen kilpailutukset ja muut myyjästä ja ostajasta riippumattomat asiat.

5. Mieti yrityskauppaa etukäteen seuraavien asioiden kokonaisuutena: Kauppa hoivaliiketoiminnasta + mahdolliset lisäkauppahinnat + mahdollinen kiinteistökauppa tai vuokrasopimus + mahdollinen johtajatyösopimus.

6. Olet saattanut rakentaa yritystäsi monta vuotta ja se on lähes kuin yksi lapsistasi. Tämän vuoksi tunteesi ovat vahvasti mukana prosessissa ja ne vaihtelevat lottovoittofiiliksistä suunnattomaan epävarmuuteen aina hieman persoonasta riippuen. On hyvä listata itselleen etukäteen heikkoja tunnehetkiä varten, mitkä asiat ovat kaupan ydinasioita ja mitkä ns. makuasioita ja sivuseikkoja, joista ei kannata tunnemyrskyssäkään tehdä isompaa numeroa. Selkeä lista tyyliin ”Nämä ovat ehtoni TOP 5” auttaa keskittymään kaupassa olennaisiin asioihin.

7. Materiaalin määrä ja vaadittu tarkka muoto, mitä ja miten tarvittavat tiedot kirjataan, saattaa kummastuttaa. Tässä kohtaa on hyvä hypätä ostajan saappaisiin; osto on usein iso investointi ostajallekin ja jos me vaikkapa siviilissä asuntoa ostaessamme haluamme saada tarkan kuntokartoituksen ja varmuuden siitä että kohde on terve ja hyvä, niin sote-yrityskaupoissakin ostaja tarvitsee sekä hinnanmääritykseen että varmistuakseen kohteen oston järkevyydestä pyytämämme materiaalin. Luota siihen, ettemme pyydä mitään turhaa.

8. On tärkeää, että pyytämämme materiaali toimitetaan pyydetyissä aikatauluissa. Mitä nopeammin pyydetty materiaali toimitetaan, sitä nopeammin saat ensimmäiset tarjoukset ja sitä nopeammin olemme lähempänä maalia. Tätä on hyvä teroittaa myös tilitoimistolle.

9. Tyhmiä kysymyksiä ei prosessissa ole. Joskus ostajan kieli, termit ja käytännöt saattavat kuulostaa heprealta. Myyt elämäntyötäsi, joten älä epäröi kysyä mitä tahansa mistä tahansa, kun tuntuu siltä ettet ole aivan varma miten asia on tai ei ole.

10. Jos ja kun prosessissa joku asia ottaa päähän, avaudu meille. On parempi, että vaahtoat ikävät tunteesi meille kuin ostajalle tapaamisissa. Jokainen myyjä on selvinnyt hengissä prosessista. Niin selviät sinäkin ja hyvin selviätkin.

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Yritysostajan TOP 10

Alle on koottu teorian ja käytännön opettamana, mitä sote-yrityksen ostajan on ihan tuloksellista muistaa yrityskauppaneuvotteluissa. Saa ottaa opiksi!

1. Kun tiedustelemme kiinnostustasi ostaa yritys, älä viivytä vastusta max viikkoa pidempään. Meillä on erittäin tehokkaat ja laajat verkostot ja mikäli tarjoamme kohdetta useammalle ostajakandidaatille, nopeimmat ilmoittavat kiinnostuksensa kohteesta alle tunnissa. Siis alle tunnissa.

2. Sovi ensitapaaminen mahdollisimman pian. Mikäli kaupassa järjestellään myös kiinteistö, ota kiinteistöjohtaja tai investori mukaan jo ensimmäiseen tapaamiseen. Älä tule myöhässä ensitapaamiseen.

3. Käyttäydy erittäin kohteliaasti ja korrektisti. Yrittäjät myyvät elämänuraansa, lähes yhtä lastaan, so this is not just a business for them.

4. Mikäli olet saanut NDA-aineiston ennakkoon, käy se läpi ja kysy siitä vain selventävät ja tarkentavat kysymykset tapaamisessa. Myyjät ja me olemme skarppeja; huomaamme, mikäli et ole ehtinyt perehtyä aineistoon.

5. Mikäli yritys ei ole tuottanut reilua voittoa, tai on tuottanut jopa tappiota, älä hauku yrittäjää. Sote-alan pk-yrittäjien yrittämisen ykkösmotiivi ei ole voiton maksimointi, vaan asiakkaan hyvä hoito ja hoiva. Arvosta sitä. Asiakkaan arvostuksen saannin jälkeen kyllä kerromme, miten tuloskuntoa voidaan parantaa.

6. Käy omassa johtoryhmässäsi läpi ennakkoon realistinen ensimmäisen indikatiivisen tarjouksen jättöaikataulu.

7. Pysy sovituissa aikatauluissa. Älä vitkuttele, kilpailijasi vie muuten pelin pelkällä aikataululla.

8. Indikatiivisen tarjouksen tulee olla mahdollisimman lähellä toteutuvan kaupan tarjousta. Älä roiskaise epärealistista maksimihintaa tai yli-indikoi käyttökate-ennusteita koukuttaaksesi asiakasta ei-maaliin-menevään LOI:hin. Varmista, että ostokassanne todella riittää.

9. Käyttäydy kovissakin väännöissä kohteliaan korrektisti. Soten kontekstissa on erityisen tärkeä paino sillä, miten asiat sanotaan.

10. Jälkihoida toteutunut kauppa ja uuden yhtiön haltuunotto. Hyvin.

 

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Näin tapat hoiva-alan pk-yrityksen

Hyvä Blogilukijani!

Kymmeniä hoiva-alan yrityksiä perustaneena, satoja kehittäneenä, toimialan käytänteitä paljon konsultoineena jne on ammatillinen tarve tehdä välillä jotain uuttakin. Tällä hetkellä tykkään tehdä töitä yritysten elinkaaren siinä vaiheessa, kun omistus vaihtuu. Upeaa se on myös siksi, että omistajavaihdoksissa ei tarvitse taistella virkamiesten kanssa, koska omistajavaihdosprosessissa väännöt käydään myyjän ja ostajan välissä. Väännöt ovat joskus pitkiä ja momenttia vaativia, mutta silti leppoisia verrattaessa niitä yrittäjä-virkamiesneuvotteluvääntöihin, jotka ovat valitettavan usein asiavääntöjen sijaan arvovalta- ja asennevääntöjä. Omasta mielestäni se, ettei osaa kaikkea ei ole niin vakavaa kuin se, että asenne on väärä. Osaamisen puute kun on helpommin korjattavissa kuin asenne.

Matkan varrella olen nähnyt monenlaista. Saan usein kritiikkiä kynän terävyydestä ja kehotusta, että asioita voi ilmaista rakentavastikin, mutta pysyn nyt sarkastiselle tyylilleni uskollisena ja kirjoitan tähän yksinkertaisen tappolistan, miten voi ajaa hoiva-alan pk-yrityksen kuoleman partaalle. Ehkäpä suora tyyli kiertelyn ja kaartelun sijaan koskettaa jotakin aikuisten oikeasti. Tappamisvinkit eivät ole keksittyjä, vaan asiakkaiden yrityselämän arjessa nähtyjä ja koettuja.

1.  Tehkää kunnassanne poliittinen päätös, että ostatte jatkossa x määrän y palveluja markkinoilta. Kirjoitelkaa tästä lehdissä ja kannustakaa ihmisiä perustamaan yritys. Kun yritys on sitten tiloineen ja henkilökuntineen pystyssä, tehkää Ei vaiteskaan -päätös ja tuottakaa palvelut itse.

2. Siirtykää palveluseteliin. Hehkuttakaa lehdessä edistyksellisyyttänne ja taas syntyy paljon palveluseteliyrityksiä ja yritysvaikutusarviointipisteitä päättäjillekin ropisee. Varatkaa kuitenkin vain muutama tonni rahaa budjettiin palveluseteleihin ja/tai säätäkää palvelusetelin arvo niin alhaiseksi, että asiakkaiden omavastuuosuudet nousevat niin korkeiksi, ettei palveluja setelillä käytännössä osteta yrittäjiltä yhtään. Todetkaa tämän jälkeen, ettei palvelusetelijärjestelmä toiminut kun yrittäjät lopettivat toimintansa ja tuottakaa ko. palvelut kokonaan itse.

3. Sekoittakaa tarjouskilpailuissa viranomaistehtävistä valvojan ja tilaajan rooli. Valvoja = AVI antaa luvat, mutta päättäkää tilaajana, että haluatte vaatia AVIn kovien lupien lisäksi vielä vähän extraa pahalta ja ahneelta pk-yritykseltä ja todetkaa esimerkiksi, että vanhusten tehostetun palveluasuminen tilojen tulee täyttää 1/2 vuodessa AVIn uusimmat suositukset tai palveluja ei osteta. Kun pk-yritykset eivät sitten roudan ollessa maassa uusikaan uusilla velkamiljoonilla tilojaan, ottakaa mummit ja muutama pappa oman tuotantonne tiloihin, joissa mummoja on 3 per 15m2 huone ja käytävillä muutamalla maisemapaikallakin.

4. Kuuluttakaa juhlapuheissa uusien hoivayritysten tarvetta alueellenne. Pk-yrittäjän kysellessä mahdollisuudesta tulla alueelle kertokaa kuitenkin, ettei mistään löydy tonttia tai kohtuullista kiinteistöä yrittäjien tarpeisiin. Illallistakaa samaan aikaan jonkun ison toimijan piikkiin kalaa ja punaviiniä ja todetkaa, että tontti, kiinteistö ja jopa asiakkaita löytyy. Todetkaa tämän jälkeen, ettei mitään ole sovittuna etukäteen, mutta että iso toimija on pientä luotettavampi.

5. Tehkää kustannusvertailu oman ja ostetun palvelutuotannon välillä. Älkää huomioiko omissa laskuharjoituksissanne hallinto- tai kiinteistökustannuksia tai vertailussa esim sitä, että tila- ja henkilöstövaatimukset ovat privaattisektorilla korkeammat. Älkää myöskään esim kotipalvelussa huomioiko, paljonko asiakkaan luona ollaan työntekijöiden työajasta.  Todetkaa itse olevanne halpoja ja pk-yrityksen  kallista ja tuottakaa itse.

6. Kauhistelkaa hoiva-alan pk-yrittäjän uutta autoa, jos se on jokin muu kuin Skoda, Toyota tai Volkswagen. Todetkaa, että yrittäjä tienaa liikaa ja pyytäkää hänet hinnanalennusneuvotteluin. Todetkaa lopuksi, että yritys tekee liikaa voittoa (kouluttaakseen, kehittääkseen, varautuakseen pahaan päivään) ja tehkää päätös, että tuotatte jatkossa ko. palvelun itse. Muistuttakaa muutamia poliitikkoja kehumaan, että kunta lisäsi työpaikkoja, mutta varoittakaa kertomasta, että päätös lisäsi menoja ja vähensi tuloja.

7. Tehkää joka asiasta arvovaltakysymys. Korostakaa asemaan perustuvaa valtaanne joka välissä ja käyttäkää sitä väärin. Tehkää kaikkenne sen eteen, että pk-yrittäjälle tulee erittäin selväksi, että vain teidän ylhäisestä armostanne hän saa tuottaa palveluja kunnalle ja te maksatte ihan omilla rahoillanne hänen laskujaan. Tuottakaa lopulta palvelut itse, kun yrittäjä toteaa hänkin ihmisarvon ansaitsevansa ja lopettaa yritystoiminnan, myy sen tai siirtää sen muualle.

8. Pykätkää pystyyn kehittämishanke, jonka virallinen tavoite on edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Pitäytykää kuitenkin tiukasti todellisessa tavoitteessa onkia kehittämishankkeen kautta yritysten ideat kunnan omaan tuotantoon, vahvistaa edelleen julkisen sektorin asemaa ja varoa ennen kaikkea sitä, ettei yritysten asema palvelumarkkinassa ainakaan vahvistu alueellanne. Todetkaa hankkeen loppuraportissa hankkeen tulokset niin loistaviksi, että levitätte jatkohankkeessa niitä hyvinä käytäntöinä muualle Suomeen.

9. Kilpailuttakaa puitesopimuksen piiriin 17 hoivayritystä ja ylpeilkää alueenne kiinnostavuudella, kun niin moni jätti tarjouksen kisassanne ja niin monta valittiin. Älkää kuitenkaan koskaan ostako keneltäkään mitään, koska puitesopimushan ei siihen velvoita.

10. Kun tahallinen tai ymmärtämätön toimenpiteenne, sen laatu tai puute on pääsyy hoivayrityksen kuolemiseen ja tästä teille joku huomauttaa, pudistelkaa osanottavasti päätänne ja huokaiskaa syvään ”Yrittämisessä on ne riskinsä” ymmärtämättä, että olitte itse se suurin riski.

Tässä näitä muutama. Kuoleeko pk-yritys näihin tappoyrityksiin? Onneksi erittäin harvoin. Tehohoitoa joskus tarvitaan, mutta yritykset säilyvät hengissä siksi, että niitä johtavat nämä hoivayrittäjät. Rakastan omaa työtäni eniten juuri siksi, että arvostan sitä käsittämätöntä sitkeyttä, rohkeutta, nöyryyttä ja työntekovalmiutta jota näistä hoiva-alan pk-yrittäjistä löytyy. Usko tai älä, mutta erittäin vaikeissakin tehohoitokonsultoinneissakin koen paljon kiitollisuutta siitä, että saan auttaa juuri heitä. Ovat he sissejä!

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Pihlajalinna osti Tampereen Hammashoito Oy:n

Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja. Konsernin yksityisiä terveydenhuoltopalveluita tarjotaan Dextra Lääkärikeskuksissa, Hammasklinikoilla ja sairaaloissa sekä julkisyhteisöpalveluita Pihlajalinna- nimellä. Tavoitteena on edelleen laajentaa konsernin laadukkaiden palveluiden tarjontaa vahvaksi valtakunnalliseksi verkostoksi.

Pihlajalinna-konserni tuottaa suunterveydenhoitopalveluita Tampereen kaupunkilaisille juuri kilpailutetun palvelusopimuksen perusteella.

Perinteinen vuonna 1972 perustettu Tampereen Hammashoito Oy siirtyi Pihlajalinna -konsernin omistukseen vuoden 2014 alussa. Tampereen Hammashoito on toiminut Koskikeskuksen kupeessa Suvantokadulla jo vuodesta 1988.

– Tampereen Hammashoito Oy:n siirtyminen vahvaan suomalaiseen konserniin, turvaa asiakkaillemme laadukkaiden palvelujen jatkumisen ja työntekijöillemme turvallisen kehittyvän työpaikan, toteavat yrittäjät Kauko LehtorantaEsko Osmo ja Erkki Hänninen.

– Tampereen Hammashoidon myötä Dextra Hammasklinikan suunterveydenhoitopalvelut laajenevat Tampereella. Suvantokadun lisäksi tarjoamme monipuolisia palveluita myös Hämeenkadulla (entinen Tammerkosken Hammasklinikka), kertoo Dextran toimitusjohtaja Leena Niemistö.

Pihlajalinna-konsernin kotipaikka on Tampere. Nykyinen toiminta kattaa jo koko Suomen Helsingistä Leville. Suunterveydenhoitopalveluja tarjotaan Dextra Hammasklinikoilla Helsingissä ja Tampereella.

Lisätietoja

Leena Niemistö
toimitusjohtaja, Dextra Oy
varatoimitusjohtaja, Pihlajalinna Oy
050 597 9505, leena.niemistö@dextra.fi

Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto. Pihlajalinna-konserni tuottaa laadukkaita sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja kunnille ja erittäin korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra Lääkärikeskuksissa ja Sairaaloissa. Pihlajalinnan liikevaihtoarvio vuodelle 2013 on noin 120 miljoonaa euroa. Konsernissa työskentelee yli 1 500 terveydenhuollon ammattilaista.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone