SOTE-yrityksen hallituksen kokouksen esityslista ja tiedote 1/2025

Sote sitä ja sote tätä. Jos uskoisi mediaa, pienempien sote-palvelutuottajien näkökulmasta tulevaisuudessa on vain uhkia ja kaikki palveluotuotanto olisi kannattanut myydä mieluiten jo eilen. Jos katsoo sote-alan uusia innovatiivisia start-uppeja, nuorten yrittäjien liikeideoita tai yhä uudelleen kilpailukieltojen jälkeen yrityksen tälle toimialalle perustavien busineksia, tulevaisuudessa on paljon mahdollisuuksia.

Minua on aina kovasti kiehtonut se, miten paljon ajatuksemme ja uskomuksemme vaikuttavat toimintatapoihimme ja siten tulevaisuuteemme. Piipahdin pääsiäisen tienoilla Yhdysvaltojen länsirannikolla vähän juoksentelemassa ja kurkistamassa Jenkkilän sote-maailmaan. Tuo visiitti vahvisti entisestään käsitystäni siitä, miten pitkälle unelma, positiivinen ja systemaattinen ponnistelu unelmaa kohti, sakkolenkeistä oppiminen ja Yes I Can -asenne voivat kantaa. Myös suomalaisia.

***

Teemaa sivuten alkuvuoden puhuttelevin harjoitus on kohdallani ollut erään hallituksen strategiaprosessissa saatu tehtävä, jossa piti kirjoittaa sisäinen ja ulkoinen tiedote ko organisaation merkittävästä uutisesta 2030. Harjoitus laittoi paitsi innostavasti, myös vakavasti pohtimaan sitä, missä uskallan hallituspositiosta käsin ko organisaation ennustaa olevan 2030. Kukaanhan ei tiedä varmasti. Miten pitkälle ja korkealle uskallan katsoa ja nähdä? Sarasvuon Jari sanoi joskus minua aikoinaan paljon helpottaneen ajatuksen johtajavalmennuksessa, joka nousi tässä harjoituksessa myös mieleen. Hänen mukaansa parhaat johtajat eivät voita kompetenssissa vaan kyvyssä uskaltaa ennustaa tulevaisuutta muiden puolesta eniten. Ehkä tuossa uskaltamisessa jotain perää on.

Innostuin em 2030-harjoituksesta valtavasti ja olen soveltanut sitä välittömästi erityisesti sote-kasvuyritysten neuvonannossa. Liikevaihtoa, kannattavuutta jne ennustavien kasvugraafien rinnalla on sekä operatiiviselle johdolle että hallitukselle puhutteleva harjoitus kirjoittaa hallituksen esityslista ja sisäiset ja ulkoiset tiedotteet tammikuulle 2025, jolloin sote-uudistuskin on – ehkä perustuslakivaliokunnan suuresta armosta – ollut voimassa jo hyvän tovin. Arjen ojankaivuussa katse jumittuu liian helposti kuraojaan taivaan sijaan, kuten joku kasvuyrittäjä hyvin kasvun haasteita jokin aika sitten kuvasi. Jos läppärilläsi aukeaa joka kerta sen avatessasi merkittävä uutinen yrityksestäsi tammikuussa 2025, vaikuttaa se väistämättä päivittäiseen tapaasi toimia enemmän kuin se, että sinua tervehtii koneella ensimmäisenä Hesari, lomamatkan maisemakuva tai jokin SoMe-kanava. Kestävyysurheilijataustaisena uskon to-to-toiston ihmeitä tekevään voimaan.

Mitä sinun yrityksesi hallituksen esityslistassa ja tiedotteessa lukee tammikuussa 2025? Uskallatko katsoa ja nähdä siihen saakka saati sitten kirjoittaa esityslistan ja tiedotteen valmiiksi ja ottaa esille seitsemän vuoden päästä? Rohkaisen sinua lämpimästi varaamaan kalenteriin ja aivoihin tilaa tälle harjoitukselle!

***

”Varo ajatuksia, ne muuttuvat sanoiksi.
Varo sanoja, ne muuttuvat teoiksi.
Varo tekoja, ne muuttuvat tavoiksi.
Varo tapoja, ne muuttuvat luonteeksi.
Varo luonnetta, se muuttuu kohtaloksi.”

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Miksi koen yksityisen SOTE-sektorin edistämisen merkitykselliseksi?

Silloin tällöin minulta kysytään, miksi edistän työssäni yksityisen sote-sektorin kasvua. Siihen on kolme syytä. Ensimmäinen syy on se, että minua on aina kiinnostanut terveys ja hyvinvointi eli sote-palvelujen substanssi. Minusta piti tulla lääkäri, mutta tulikin sote-liiketoiminnan asiantuntija. Toinen syy on se, että nopeatempoisena persoonana tykkään siitä, että privaattisektorilla asioista voidaan päättää nopeasti ja asiat etenevät. Pysytään ydinasioissa ja tehdään eikä vatuloida, veivata ja politikoida. Kolmas ja motivoivin syy on se, että koen pystyväni vaikuttamaan työni kautta yhteiskunnallisesti tehokkaammin ja kohdennetummin kuin vaikkapa puoluepolitiikan kautta.

Yksityiset sote-palvelut tuotetaan pääsääntöisesti julkisia palveluja edullisemmin, tehokkaammin ja järkevämmin ja koska sote vie suurimman osan valtion budjetista, meillä olisi paljon nykyistä suurempi tarve säästää tällä sektorilla. Säästämisellä tarkoitan asioiden tekemistä tehokkaammin ja järkevämmin – kuten privaattisektorilla tehdään. Kun eurolla on omistaja, se käytetään tehokkaasti. Kun euro on yhteinen, se valitettavasti käytetään usein tehottomasti. Olen nähnyt erittäin ikävän laskuharjoituksen siitä, että vaikka kaikki sote-firmat olisivat ulkomaisessa omistuksessa eivätkä maksaisi veroja Suomeen, palvelutuotannon kustannukset tulisivat silti valtiolle edullisemmaksi kuin oma julkinen tuotanto. Uskon siihen, että vain kilpailu tuo motivaattorin tai pakon julkiselle sektorille tehostaa ja järkeistää palvelutuotantoprosessejaan.

SummaSummarum: Koen merkitykselliseksi sen, että oma työ vaikuttaa budjettisyöppöön eli sote-euroihin säästävästi.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

SOTE on mitä mahtavin toimiala

Yle ei kuulema ole julkaissut yhtään myönteistä juttua yksityisestä sotesta viitenä viime vuonna. Kaikkien medioiden tuhansista sote-jutuista huolimatta kansa tuntee huonosti sote-uudistusta. Ja liitto-oravien kevätmenussa nautitaan jo lakoista, vaikka suot ovat vielä jäässä.

Sote-uudistuksen koukeroita seuratessa näyttää siltä, että sitä halutaan tehdä puoluepolitiikka edellä palvelujen käyttäjät ja vaikkapa nyt digitalisaation tuomat mahdollisuudet unohtaen. Tai monimutkainen vain siksi, ettei hallintoa ja byrokratiaa saada kevennettyä.

Tässähän voisi alkaa itkemään, ettei tälläkään kertaa tästä tule yhtään mitään. Kaikki vaan vaihtoon; päättäjät, asiantuntijat, alueet, sairaalat, tietojärjestelmät ja asiakkaat!

***

Tai sitten voi hurrata, että sotehan on mahtavan ylivoimainen toimiala! Me kaikki synnymme ja kuolemme tämän toimialan parissa. Sote on työllistävä toimiala ja sitä ei voida ulkoistaa Aasiaan. Suomi on monilla soten osa-alueilla maailman huippu. Sote-ammattilaisten osaaminen hoitaa ja parantaa meitä ja lisää elinvuosia. Sote koskettaa ihmistä.

Sote vie eniten rahaa budjetista ja tehdessämme asioita järkevämmin, meille riittäisi nykyistä pienempi määrä rahaa ja voisimme siirtää sotesta rahaa vaikka koulutukseen.

Katsotaan alkavaa sote-kevättä mahdollisuuksien lasit päässä. Aamutkin ovat jo niin valoisia, ettei tarvitse enää otsalamppua. Järjen valoa kyllä silloin tällöin kaipailen sote-poluille ja -valtateille.

Mahtavaa sote-kevättä kaikille!

I 💙 SOTE!

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Ahlman Ratkaisuja-lehden Vieraskynässä 1/2018

ENNÄTYSVILKAS SOTE-YRITYSKAUPPAVUOSI 2017

Toimialojen kehittymisellä on tietyt lainalaisuudet ja sote ei tee tässä poikkeusta. Vuosi sote-yrityskaupparintamalla oli silti ennätysennätysvilkas, koska poliittinen sote-ratkaisu pitkittyi, sote-yrityskauppoihin kohdistui rajoittamisuhka ja kolmas sektori näki epävarmuutta oman palvelutuotantonsa tulevaisuudesta.

Yrityksiä myydään kolmesta pääsyystä. Ensimmäinen on eläköityminen. Merkittävä osa sote-alan pk-yrityksistä on perustettu 20 vuotta sitten. Perustajat ovat aloittaessaan olleet noin 40-vuotiaita, joten eläkeratkaisut ovat väistämättä ajankohtaisia. Yrityskauppa on luonteva tapa varmistaa yrityksen tulevaisuus.

Toinen syy on toimialamuutokset, jotka katalysoivat myös kolmannen sektorin myyntejä. Vuosien varrella byrokratian määrä on kasvanut niin mittavaksi, että yrittäjästä tai toiminnanjohtajasta on tullut vasten tahtoaan hallintojohtaja. Epävarmuus pk-yritysten ja järjestöjen asemasta uudessa sotessa, tiukentuneet toimitilavaatimukset ja toimialan hintakilpailutukset saavat monet myymään palvelutuotantonsa.

Kolmas syy on normaalit ihmiselämän muutokset, joiden myötä yrittäjä päätyy myymään yrityksensä halutessaan elämältä muutakin kuin 24/7/365 -kiinnioloa.

Jos saisin esittää kolme sote-toivetta vuodelle 2018, TOP3 näyttäisi seuraavalta:

1 Sote-uudistus nopeasti maaliin. Mitä kauemmin poliittisia ratkaisuja vatuloidaan, sitä parempi markkinoille ja vakuutusyhtiöille.

2 Pragmaattisia digiaskelia, jotka poistaisivat turhaa byrokratiaa, vähentäisivät markkinanoikeusvalituksia ja lisäisivät asiakkaiden ja tuottajien valtakunnallista tasavertaisuutta. Esimerkkejä:
a) Palvelutuottajien lupa- ja valvontaprosessi yhdeksi sähköiseksi kokonaisuudeksi kattaen kaikki valvonnan osa-alueet siten, että kutakin niistä valvoo ko. viranomainen.
b) Tarjouskilpailujen valtakunnallinen tarjouspyyntöportaali, jossa kelpoisuusehdot ja kilpailutettavan palvelun substanssikuvaukset ovat hankintalain ja valtakunnallisten suositusten mukaisia ja lopussa tilaajakohtainen tarjouspyynnön hinta- ja tai laaturäätälöintimahdollisuus.
c) Päivähoidon ja vanhusten asumispalvelujen valtakunnallinen sähköinen palveluseteli

3. Samaan sote-maaliin tähtääminen. Tehdessämme järkevämmin asioita emme tarvitsisi lisää sote-euroja, vaan voisimme siirtää niitä koulutukseen. Yhteinen tahtotilamme on saada asiakkaalle hyvä ja laadukas palvelu kohtuuajassa kohtuukustannuksin. Tämän kun pitää mielessä, voittaa vaikeissakin neuvotteluissa jokainen.

Satu Ahlman, toimitusjohtaja, sote-yrittäjyyden ja yrityskauppojen asiantuntija, Ahlman & CO Development Oy
Suomen Hoivatilat Oyj:n hallituksen jäsen

Lue koko Ratkaisuja -lehti: https://issuu.com/ratkaisuja/docs/ratkaisuja-01-2018?e=27942965/57852845

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Miltä näyttää yrityskauppavuosi 2018?

Vuosi 2017 oli yrityskaupparintamalla ennätysmäinen; kauppoja tehtiin empiirisen tuntumani mukaan ennätysmäärä. Omalla työpöydällä kätilöitiin ja loppuunsaatettiin 28 yrityksen tai kolmannen sektorin palveluntuotannon omistajanvaihdos.

Ennakoin myös vuoden 2018 olevan vilkas soten yrityskaupoissa. Kauppojen segmenttipainopisteet ovat päivähoidossa, kuntoutuspalveluissa ja kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa. Päätään nostava ilmiö tulee olemaan kolmannen sektorin aktiivisuus yrityskaupoissa. Yhä useampaan yrityskauppaan liittyy keskeisesti myös kiinteistöjärjestelyt; omistajanvaihdoksen yhteydessä tiloja päivitetään uuden omistajan myötä uudempiin.

Ilahduttava ilmiö on, että kilpailukielloista vapautuneet Myyjät lähtevät uudestaan sote-yrittäjiksi. Omista 120 yrityskaupat tehneistä asiakkaista noin 10% on perustanut uuden yrityksen. Uusien yritysten erityispiirteinä on vahva painotus digitalisaatioon, toimitilojen muunneltavuuteen, erityisosaamisen korostuminen ja innovatiiviset palvelukonseptit.

Reipasta SOTE-vuotta toimialalle 2018 ja poliitikot & perustuslakivaliokunta: SOTE MAALIIN! Kiitos!

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Hyvää Yrittäjän aamua, päivää, iltaa ja yötä 24/7//365!

Yritteliäistä vuorokautta tänään + 364 muuna vuoden vuorokautena kollegoille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille!

”Hylje päätti alkaa yrittäjäksi. Hän ei kuitenkaan halunnut olla toisten yrittäjien kanssa liikaa tekemisissä, vaan keskittyä omaan businekseensa. Kollegat houkuttelivat yrittäjä-Hyljettä start-up saunoihin, yrittäjätreffeille ja verkostogaaloihin, mutta Hyljettä ei napannut. Lopulta hän antoi periksi ja alkoi vastoin tapojaan käyttämään yhä enemmän aikaansa aamu- ja iltapäiväkahveihin, lounaisiin ja dinnereihin muiden kanssa. Hylkeen kuolemaksi koitui lopulta liiallinen verkostoituminen.”

Yllä oleva koomikko Matti Patrosen mukaeltu tarina muistuttakoon meitä näinä verkostoitumisen mahdollisuuksien ja uhkien aikoina tekemään aina Hankalat Asiat Heti Aamusta ja kysymään kalenteri- ja muita valintoja tehdessä itseltämme kolme kysymystä: 1. Lisääkö tämä kalenterimerkintä kassavirtaani? 2. Parantaako tämä kalenterimerkintä katettani? 3. Lisääkö tämä kalenterimerkintä hyvinvointiani? HAHA-menetelmällä ja em. kolmella periaatteella pääsee Yrittäjänä jo varsin pitkälle ja kalenteriinkin jää tilaa itselle ja perheelle.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Ei ole perustuslain vastaista valita itse ruokakauppaa, energiayhtiötä, huoltoasemaa, teleoperaattoria eikä lääkäriä tai palvelukotia

Pöydällehän se jäi. Se #SOTE. Pakkoyhtöittämiseen liittyy perustuslaillista probleemaa. Ei yhtiöittämiseen vaan sen pakkoon. Siksi voi reilusti todeta, että vespa saattoi vähän keulia oikeallakin kaistalla ja tehdään tämä kohta uusiksi. SOTE syö suurimman osan yhteisistä rahoista, joten olisi silti jokaisen suomalaisen etu, että julkisen sektorin palvelutuotannon kustannukset olisivat läpinäkyviä ja vertailukelpoisia esim. yhtiöittämisen kautta. På finska = samalla määrällä rahaa voitaisiin tuottaa enemmän palveluja, mikä näkyisi nykyistä useammalle suomalaiselle nopeampana hoitoon pääsynä. Mikään ideologia ei ole niin ylivoimainen, että sille sopiva palvelutuotanto voi maksaa ihan mitä vaan.

Valinnanvapauteen liittyvät ongelmat eivät ole SOTE-sopassa perustuslaillisia vaan ideologisia. Ei ole perustuslain vastaista valita kenellä lääkärillä käy, minne palvelukotiin mummi ja pappa menevät, minkä teleoperaattorin valitsee, käykö Cittarissa vai Prismassa, keneltä tilaa sähkön ja missä autonsa tankkaa.

Ei ole myöskään perustuslain vastaista pitäytyä SOTE-sopan kommentoinnissa faktoissa, mikäli on PISA-maassa koulunsa käynyt. Toisinaan minusta olisi kovin hyvä ajatus, että vaalien lisäksi eduskuntaan olisi yleissivistyksen tasoa mittaavat pääsykokeet tai edes joku JAA vai EI -valmennuskurssi sisäänvalituille. Jos et tunne perustuslakia, älä ihan jokaisessa itsellesi hankalassa kohdassa vetoa siihen fiilispohjalta. Tämä ihan kaikella rakkaudella faktojen ja ideologisten fiktiofiilisten sekoittajille.

Lopuksi: SOTE-uudistusta on vatuloitu jo ainakin 8 vuotta. Sinä aikana on tuhlattu miljoonia euroja & tunteja. On pakkokirjoitettu niskahartiaolkapäät sairauslomille tuhansia pääsääntöisesti lukemattomia kartoitusselvitysraportteja hyllyt, kovalevyt ja pilvet täyteen. Olisiko ”jo nyt” aika keittää soppa kypsäksi ja siirtyä vaikka KOULU-menun pariin? KOULU-päämenussa tarjolla hometta, liian suuria ryhmäkokoja ja PISA-laskua seuraavan 10 vuoden lehmänkaupparosesseihin.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Esitykset kilpailulain ja yrityskauppavalvonnan muutoksiksi SOTE-yritysten osalta

SOTE-yrityskauppamarkkinoita ja Myyjien mieltä on lähipäivinä kuumentanut virkamiestyönä tehty väliaikainen säännösesitys, jonka mukaan käytännössä poistetaan sote-alan yrityskaupoilta nykyään laissa oleva 20 mEUR liikevaihtokynnys kokonaan siten, että kaikki SOTE-alan yrityskaupat on ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Lisäksi KKV:n ensivaiheen käsittelyaikaa pidennettäisiin sotekaupoissa 45 päivään.

Toimialalla viimeisen viiden vuoden aikana 96 yrityskauppaa nimenomaan pk-yritysten Myyjien toimeksiantamana kommentoin esitystä pk-yritysten omistajien näkökulmista.

1. Suomessa on elinkeinovapaus. Olitpa yrittäjä tai et, miltä tuntuisi alistaa autosi tai asuntosi myynti viranomaistaholle, kun kyseessä olisi koko auto- tai asuntokauppamarkkinaan varsin vähän vaikuttava kauppa? Tätä ovat monet SOTE-yritysten omistajat viime päivinä miettineet. Miksi heidän omistamien yritysten myynti pitäisi alistaa KKV:lle, mutta kunnalle siivous- tai ateriapalveluja myyvän yrityksen ei?

2. Ymmärrän huolen markkinoiden keskittymisestä, mutta jos sellaiseen vedotaan, olisi hyvä vedota faktoihin (tutkimus tai selvitys) populistisen mielikuvan sijaan. Millä SOTE-palvelujen segmentillä on todistetusti huolestuttavaa keskittymistä? Käsitykseni mukaan monilla muilla toimialoilla on paljon enemmän todistetusti huolestuttavaa keskittymistä, mutta ei niiden toimialojen kauppojen rajoittamisesta kanneta huolta. Miksi?

3. SOTE-markkinoiden kehittymistä ohjaa omistusta enemmän SOTE-palvelujen tilaaja. Suurin ostaja on julkinen sektori, joka on määrätietoisesti viimeiset 10 vuotta kilpailuttanut lähes kaikki SOTE-palvelut siten, että hinnan painoarvo on ollut 70% ja laadun 30%. Jos pk-yrittäjällä on Pappalassaan 15 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja Kimalaisella tai WantToDolla valtakunnallisesti 3000 vanhusten tehostetun palveluasumisen paikkaa, niin varsin vähäisellä arkijärjen määrällä voimme päätellä, että 3000 petipaikan omistaja voi tarjota yhden hoivapaikan edullisemmin kuin 15-paikkainen, kun hinta on tarjousvertailussa ratkaisevin kriteeri. Markkinoita ohjataan hankinta- ja tilaajapolitiikan kautta, ei yrityskauppoja rajoittamalla. Fakta on myös se, että isot toimijat kasvattavat kapasiteettiaan orgaanisen kasvun kautta yrityskauppojen kautta tapahtuvaa kasvua nopeammin.

4. KKV on hiljattain hyväksynyt isoja SOTE-kauppoja ja ei olisi käsitykseni mukaan muuttamassa hyväksymiskriteereitään. Tällöin kaikki yrityskaupat kuitenkin hyväksyttäisiin. Eli ihan en nyt näe, miten tämä hyväksyttämisprosessi vaikuttaisi lopulta yhtään mihinkään muuhun, kuin että Myyjälle (ja KKV:lle) tulisi tästä ylimääräistä työtä ja erittäin paljon lisästressiä muuten ihan tarpeeksi stressaavan myyntiprosessin päälle. Lähes sata pk-yritysten kauppaa kätilöineenä uskallan sanoa, että jotain ymmärrän myyvien pk-yrittäjien mielenmaisemasta näissä prosesseissa.

5. Porterilaisen ajattelun kannattajana muistutan, että toimialojen kehittymisillä on taloustieteessä tietyt lainalaisuudet. Vapautuvaan markkinaan syntyy paljon pieniä yrityksiä, sitten yrityskoot kasvavat, yrityksiä ostetaan ja markkina konsolidoituu jonkin verran, mutta koko ajan syntyy myös uusia, erikoistuneempia pk-yrityksiä. SOTE-markkinankin kohdalla on kyse siten normaalista toimialan kehittymisestä, vaikka suurimpana asiakkaana on julkinen sektori.

SummaSummarum: Eiköhän säilytetä jatkossakin SOTE-yrittäjien valinnanvapaus päättää ilman viranomaisapua, myyvätkö yrityksensä, kenelle myyvät ja milloin myyvät ja syynätään vaan isot kaupat. Julkisen sektorin tilaajaa kannustan hankkimaan palvelut siten, että pienilläkin toimijoilla on mahdollisuus tarjota ja pärjätä vertailussa. Sellaisen väittäminen, että hankintalaki estää tai vaikeuttaa palvelujen ostoa pieniltä toimijoilta on sekä älyllistä että pragmaattista laiskuutta. Ollaan iloisia siitä, että yksityinen sektori on tuonut tälle budjettisyöjätoimialalle paineen aikuisten oikeasti miettiä, laskea ja vertailla sitä, paljonko SOTE-palvelujen tuottaminen maksaa. Jo on Ystävät Hyvät aikakin!

Reipasta SOTE-kevättä kaikille! Sää kylmä, SOTE kuuma.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Kuntoutussäätiön toimitusjohtaja Soile Kuitunen: Vaikuttavuus auttaa löytämään isomman merkityksen

Moni organisaatio mieltää tehtäväkseen tuottaa palveluita ja tuotteita. Ihan hyvä näin. Mihinkään kovin suureen onnistumiseen tällä harvoin kuitenkaan päästään. Kuluttajille ei riitä tuote tai palvelu, joka on ”ihan kiva”, mutta jonka arvo elämäntyylille, arjelle tai identiteetille on olematon tai epäselvä.

Astetta korkeammalle tasolle siirrytään, kun aletaan puhua yhteiskunnallisista tavoitteista tai päämääristä. Niitä voi olla myös yrityksillä. Vaikuttavuus voi olla sitä, että hiilidioksidipäästöt pienenevät, nuorten syrjäytyminen vähenee, ihmiset kuntoutuvat työhön.

Monelle yritykselle ajatus on outo. Vastalause tulee nopeasti: osakeyhtiölaissa yrityksillä ei ole kuin yksi tavoite – voiton maksimointi osakkeenomistajille (jollei yhtiöjärjestyksessä muuta määrätä).

Miksi yhä useammat yritykset sitten puhuvat yhteiskunnallisesta arvosta, muutoksesta, jota ne haluavat omalla yritystoiminnallaan aikaansaada?

”Olemassaolomme tarkoitus on saada ihmiskunta ulos liikkumaan”, toteaa Lappsetin toimitusjohtaja Tero Ylinenpää. SavetheCin yritysideana on mahdollistaa purjehtimisharrastus kestävällä tavalla. Vanhoista purjekankaista ommellaan desingtuotteita. Vanhaa kierrättäen pienennetään ympäristökuormitusta.

Työskentelin joskus yksityisessä konsulttiyrityksessä, jonka tehtävänä oli auttaa julkista sektoria uudistumaan. Erään toisen konsulttitoimiston tehtävänä on puolestaan ”suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen”.

Kaikki nämä yritykset ovat osakeyhtiöitä, joita sääntelee Suomen osakeyhtiölaki ja hyvä hallintotapa.

Onko tällaisten yhteiskunnallisten päämäärien tavoittelu utopistista ja viekö sen painopisteen väärään suuntaan? Väitän, ettei vie, missään tapauksessa. On ymmärrettävä, että yrityksen liiketoiminnan on aina oltava taloudellisesti kannattavaa. Se on yhtä tärkeä elinehto kuin ihmiselle hengittäminen.

Mutta yhteiskunnallisen tavoitteen yhdistäminen liiketoimintaan voi tuottaa paljon hyvää. Se voi rakentaa yrityksen hyvää ja kiinnostavaa brändiä. Se voi olla ansaintamalli, jossa osa liikevoitosta käytetään vaikkapa ympäristön tai oman henkilöstön hyväksi.

Parhaimmillaan yhteiskunnallinen tavoite sitoo yrityksen osaksi sen toimintaympäristöä, osaksi isompaa tarinaa, joka auttaa työntekijöitä ja johtoa näkemään työnsä laajemman merkityksen.
Pätee vanha viisaus: ajanko bussia, vai näenkö tehtäväkseni auttaa ihmisiä pääsemään koteihinsa, työhönsä ja harrastuksiinsa turvallisesti.

Yhteiskunnallisia asioita edistävässä yrityksessä ajatus voisi mennä vaikka näin: tarjoan näitä palveluita, jotta asiakkaani saavat asiansa reilaan, työllistyvät tai pääsevät koulutukseen. Palveluni auttaa heitä tulemaan yhteiskuntakelpoisiksi ja osallisiksi.

Siinä kiteytyy vaikuttavuuden ydin – yhteiskunnallinen muutos.

Toimitusjohtaja Soile Kuitunen, Kuntoutussäätiö

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone

Maksaisitko 1000€/kk ikäihmisten tehostetusta palveluasumisesta saamasi palvelusetelin päälle?

Allekirjoittaneen harventuneesta SOTE-kommentoinnista ja bloggailutauosta ollaan oltu huolissaan. Olen kevään ja syksyn keskittynyt enemmän taustavaikuttamiseen kuin julkiseen kirjoitteluun, mutta tässäpä nyt melko suorasanaista pohdintaa ikäihmisten tehostetun palvelusetelin arvosta Hämeenlinnassa.

1. Ikäihmisten tehostetun palvelusetelin arvo on ollut Hämeenlinnassa n. 70€/vrk.
2. Muutama kk sitten toteutetussa ko. palvelun kilpailutuksessa tuottajien keskihinta oli n. 120 €/vrk. Sattuneista syistä Hämeenlinnassa ei ole juurikaan käytetty tehostetun palveluasumisen palveluseteliä, koska maksettavaa itselle jäisi n. 50€/vrk eli 1500 €/kk. Ihan kaikki hämeenlinnalaiset ikäihmiset eivät taida olla vuorineuvoksia tai hyvin menestyneitä yritysjohtajia.
3. Ikäihmisten lautakunta päätti hiljattain korottaa tehostetun palveluasumisen palvelusetelin arvoa ja se on jatkossa 92 €/vrk. Edelleen seteliä käyttävän omasta kukkarosta jää maksettavaksi 1000€/kk, mikä on vieläkin kohtuuton summa suurimmalle osalle ikäihmisiä.

Johtopäätös: Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen setelin edelleen matala arvo Hämeenlinnassa rajaa voimakkaasti sitä joukkoa, joka voi sitä oikeasti hyödyntää.

Allekirjoittanutta pohdituttaa, paljonko on Hämeenlinnan kaupungin oman tehostetun palveluasumisen vrk-hinta? Voin lyödä isosta summasta vetoa, että mikäli hinta on laskettu oikein (mm. hallinto- ja kiinteistökulut jyvitetty hintaan), se on huomattavasti suurempi kuin markkinoiden keskihinta 120 €/vrk. Veikkaukseni on, että HML kaupungin oma tuotanto on vähintään 40€/vrk kalliimpaa kuin markkinoiden keskihinta.

Miten tämä hyvät päättäjät ja virkamiehet voi olla näin vaikeaa STM:n Palvelusetelipilottikaupungissakin? Laittakaa sähköisen setelin arvoksi vähintään 110 €/vrk, niin ikäihmiset alkavat olla tasavertaisessa asemassa valinnanvapauden suhteen ja tuottajatahojen (julk+yks+kolmas) kesken alkaa tulla aitoa kilpailua siitä, kuka asiakkaat saa.

Uskon 100% siihen, että tällä mallilla saataisiin nimenomaan tämän palvelun vuosikustannuksia HML:ssa tippumaan. Mikäli asiakas lisäksi haluaa, että paplarit laitetaan päähän aamuisin, kynnet lakataan ja lounaalla nautitaan shampanjaa, siitä voi kukin kykynsä mukaan maksaa vaikka 30-100€/vrk ns. normitason päälle.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInEmail this to someone